Verkkolehti kaikille puheesta kiinnostuneille

Puhetaidon peruspilarit haltuun: sanoma ja yleisö

Antti Mustakallio on Retoriikan Kesäkoulun rehtori.

Antti Mustakallio on Retoriikan Kesäkoulun rehtori.

Vaikuttava puhuminen on vaikeaa – ja toisaalta helppoa. Riippuu, mistä kulmasta asiaa tarkastelee. Maailman kuuluisimmat puhujat ovat omaelämäkerroissaan ja haastatteluissa kertoneet, että ovat kokeneet kehittyneensä puhujina aina vain eteenpäin iän karttuessa. Tästä näkökulmasta katsoen puhuminen on haastavaa: eihän aloitteleva puhuja voi millään kohota hetkessä mestarin tasolle.

Puhuminen voi tuntua vaikealta myös, jos vilkaisee, kuinka paljon jo antiikin aikana on aiheesta kirjoitettu: loputon määrä puhetaidon oppaita ja muita kirjoitelmia. Ja noista on säilynyt meidän ajallemme vain osa. Nämä oppaat sisältävät kymmeniä ellei satoja erotteluja, rakenneanalyyseja ja ohjeita. Tuoko kaikki pitäisi hallita, saattaa puhujaksi mielivä kysyä.

Perustaidoilla pääsee pitkälle

Toinen näkökulma – ja tätä haluan itse pitää esillä – on se, että vaikuttavan puhumisen perusteet on helppo oppia, ja niillä pääsee jo varsin pitkälle. Olen monesti ollut kuuntelemassa kehnoa puhujaa, joka saattaisi kehittyä nopeasti vallan kelvolliseksi, mikäli hän kiinnittäisi huomiota muutamaan perusasiaan. Samalla on harmittanut se, että puhujankorokkeelle nousee ihmisiä, jotka eivät ole viitsineet pohtia puhumistaan juuri lainkaan.

Mitä nämä käänteentekevät perusasiat sitten ovat? Nostan esille kaksi, ja näillä kahdella pääsee jo pitkälle. Kutsun niitä puhetaidon kahdeksi peruspilariksi. Ne ovat sanoma ja yleisö.

Mikäli esiintyjä puhetta valmistellessaan kiinnittää erityistä huomiota näihin kahteen asiaan, todennäköisyys puheen onnistumiselle lisääntyy kohisten. Mutta jos nämä kaksi asiaa unohdetaan, olemme keskellä pahinta puheanemiaa, joka tuudittaa yleisön uneen.

Puheen sanoma ei ole vain asiasisältö

Puheen sanoma ei tarkoita ainoastaan puheen sisältämää viestiä, ns. puheen asiasisältöä. Se on enemmän. Kokenut puhuja ymmärtää, että puhe on muutoksen väline. Sillä kyetään koskettamaan kuulijoiden järkeä ja sydäntä – ja lopulta liikuttamaan käsiä ja jalkoja. Puheen sanoma kytkeytyy tähän. Puhujan tulee kysyä itseltään, mitä hän haluaa saada puheellaan aikaiseksi. Minkälaisen muutoksen puhe voi saada aikaan? Minkälaista uutta toimintaa se käynnistää? Miten se muuttaa ihmisten asenteita ja uskomuksia?

Tällainen ajatteluprosessi avaa aivan uuden näkymän puhumiseen. Kyse ei olekaan informaation kaatamista kuulijoiden pääkoppaan, eli esitelmöintiä. Puhe onkin dynaaminen työkalu, jolla luodaan yhteys kuulijoihin ja liikutetaan heitä. Puheen sanomaan kuuluu olennaisesti se, mitä esiintyjä haluaa saada puheellaan aikaiseksi.

Vasta tällaisen ajatteluprosessin jälkeen puhuja voi ajatella viestiä, puheensa asiasisältöä. Sen määrittämistä ohjaa nyt aiemmin pohdittu suuri päämäärä: se, mihin puheella pyritään. Taitava puhuja ymmärtää, että viestin pitää olla selkeä ja erottuva, jotta se voisi saada aikaan muutoksen. Aloittelevien puhujien yleinen virhe on se, että puhe ladataan täyteen asiaa; yleensä vielä niin, että puhe on epämääräistä vaeltelemista asiasta toiseen. Taitava puhuja ottaa yhden kärjen, yhden ison teesin ja rakentaa argumentaationsa tukemaan sitä.

Kuulijat on otettava huomioon

Entä kuinka yleisö, puhetaidon toinen pilari, liittyy tähän kokonaisuuteen? Retoriikassa kyse on yleisösidonnaisuudesta. Tällä tarkoitan sitä, että eri kuulijoilla on erilaisia odotuksia, pelkoja, toiveita, intohimoja, haluja, vakaumuksia jne. Nämä kohdistuvat niin puheen asiaan kuin puhujaankin. Metsään menee pikaisesti sellainen puhe, jossa yleisöä ja heidän ajatuksiaan ei ole otettu mitenkään huomioon.

Tällaistakin valitettavasti kuullaan perin usein. Puhuja saattaa puhua liian korkealentoisesti tai sitten vääntää tarpeettomasti rautalangasta. Saattaa myös olla, että puheen aihe ei löydä minkäänlaista tarttumapintaa kuulijoiden elämästä. Tällainen on pakko ottaa huomioon, sillä muuten puhe menee ohi korvien, eikä saa aikaan tavoiteltua vaikutusta.

Taitava puhuja ”tiedustelee”. Hän ottaa tarkasti selon yleisöstä ja tutkii, minkälaisista asioista he ovat kiinnostuneita: mitä he kenties puhujalta odottavat. Tällainen tiedustelutyö antaa loistavat edellytykset puheen rakentamiselle, sillä silloin puhe voidaan tarkasti kohdistaa kuulijoille. Yleisö tulee mielessään kiittämään tällaista puhujaa, sillä kuulijat kokevat, ettei heidän aikaansa tuhlata vaan että puheesta on heille aidosti hyötyä.

Tällaiset ovat puhetaidon kaksi peruspilaria: sanoma ja yleisö. Ne on helppo oivaltaa, eikä niiden ottaminen huomioon puheessa ole lainkaan vaikeaa. Olen täysin varma, että jos jokainen puhuja maassamme käyttäisi hetken näihin kahteen asiaan syventyen ennen puheen valmistamista, saisimme nauttia tuntuvasti vaikuttavammista, vakuuttavammista ja viihdyttävämmistä esityksistä.

Antti Mustakallio

kirjoittaja on puhetaidon kouluttaja ja Retoriikan kesäkoulun rehtori
Sanahaltuun
retoriikankesakoulu.fi

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© copyright 2013 Puhetyo.fi | Toteutus Soulcom

Osallistu arvontaan ja voita uutuuskirja!

Tilaa Puhetyö-verkkolehden ilmainen, joka toinen viikko ilmestyvä uutiskirje. Uutiskirjeen tilanneiden kesken arvotaan uutuuskirja Loista puhujana kuukausittain.

Sulje tämä ikkuna

Tilaa uutiskirje

Oletko jo uutiskirjeen tilaaja? Voit silti osallistua arvontaan jättämällä nimesi ja sähköpostiosoitteesi.

Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Voittajien nimet julkaistaan heidän luvallaan myös puhetyö.fi sivustolla.

Tietoja ei koskaan luovuteta kolmannelle osapuolelle