Verkkolehti kaikille puheesta kiinnostuneille

Mistä tiedät, että hän valehtelee?

pääkuva_lehti1

Jos tunnet jonkun ja tiedät, mihin hän katsoo muistellessaan aitoa tapahtumaa, voit saada vihjeen, vastaako hän kysymykseesi totuudellisesti. Yleistämään ei kuitenkaan kannata lähteä.

Sanattomaan viestintään turvaudutaan totuudellisuuden selvittelyssä siksi, että vaikka voimme valehdella sanoilla varsin sujuvastikin, sanaton viestintä on niin suurelta osin tiedostamatonta, että sitä on mahdoton muuttaa täysin johdonmukaisesti. Jokin väärä viesti jää aina pilkottamaan sanaisen arkun kannen välistä. Jos ilme ei tue sanallista voimakasta tunneviestiä, alkavat kellot soida. Luotamme sanattomaan viestiin juuri siksi, että sitä on niin vaikea muuntaa.

On toki otettava huomioon sekin, kuinka värikkäästi tarkasteltava henkilö normaalisti viestii. Täysin tuntemattoman henkilön viestintää seuratessa vertailukohta puuttuu, ja tulkinta on vaikeaa ellei mahdotonta.

Aina emme edes halua löytää rehellistä versiota. Kun vieraasi kehuu uutta sisustustasi, hän livauttaa ehkä valkoisen valheen, koska arvostaa sinua ystävänä eikä halua loukata, vaikka sisustus onkin hänestä mauton.

Valehtelija elehtii säästeliäästi

Joitakin vihjeitä vilpillisyydestä voidaan kuitenkin saada. Peruslähtökohta on, että täysin rehellinen henkilö ei sekoa pasmoissaan, vaikka käsillä olevasta asiasta esitettäisiin täysin yllättäviä kysymyksiä tai väitteitä. Toki hänkin voi ihmetellä väitteitä ja miettiä vastaustaan, mutta ilmeet, eleet ja sanat pysyvät yleensä hyvässä yhteydessä ja synkronoituina toisiinsa.

Selkeimmin epäilyksen pitäisi herätä silloin, kun puhuja tai keskustelukumppani erityisesti vaikuttaa pidättelevän nonverbaalia viestintäänsä. Jos hän ”sannaraipemaisesti” pitää raajansa liikkumattomina ja tiukasti paikallaan, hän pyrkii tiedostamattaan pitämään asian omana tietonaan. Jäykät asennot ja pienet, sisäänpäin kääntyneet liikkeet antavat kuvan ikään kuin puhuja koettaisi viedä mahdollisimman vähän tilaa. Hän joutuu myös keskittymään sanoihinsa enemmän.

Hivelyä ja sijaistoimintaa?

Suoraa katsekontaktia on joskus vaikea saada tai valehtelijan silmät vain vilkaisevat ja kiertelevät sitten pälyillen ympäristössä tai omissa sormissa. Toisaalta, jos valehtelija uskoo, että häntä voidaan epäillä valehtelusta, hänen katsekontaktinsa saattaa olla hyvinkin intensiivinen pyrien kompensoimaan epävarmuutta.

Valehtelijan kädet eivät yleensä riipu rentoina sivuilla vaan ovat tavallisimmin puuskassa tai vaikka taskuissa. Näin ne tuntuvat paremmin hallittavilta. Jos kädet liikkuvat, hän saattaa sivellä sormillaan nenänsä tai korvansa seutua tai huuliaan, siten osin suutaan peitellen.

Levottomat kädet saattavat hommailla muutakin tarpeetonta ”sijaistoimintana”. Valehtelija voi esimerkiksi siirrellä esieitä pöydällään puoliksi huomaamattaan peittäessään hämmennystään. Esineet voivat myös alkaa kasautua valehtelijan ja juttukumppanin väliselle alueelle ikään kuin tiedostamattomaksi esteeksi.

Sanalliset vihjeet

Sanat voivat antaa vihjeen muodollaan, vaikka niiden sisältö jätettäisiin huomiotta. Valehtelija puhuu usein tarpeettoman paljon ja kertoo tarpeettomia yksityiskohtia vaikuttaakseen uskottavammalta. Sanoja tulee, ja puhevirta saattaa kuulostaa hiljaisemmalta kuin tavallisesti. Myöskään äänenpainoja ei käytetä yhtä vaihtelevasti ja elävästi kuin puhuttaessa totta. Väitetään, että äänen taajuus voi valehdellessa usein hieman nousta.

Jos ihminen valehtelee ja tuntee siitä syyllisyyttä, hän saattaa myös jännittää hiljaisuutta. Silloin hän täyttää puheeseen muuten jäävät tauot ylimääräisellä höpötyksellä.

Yllättävät väitteet ja kysymykset tekevät valehtelijan olon sietämättömäksi, sillä valehteleminen vie paljon energiaa. Lisäksi samaan aikaan pitää seurata puhekumppanista, meneekö asia täydestä. Pitää myös muistaa miten on valehdellut, ettei koko korttitalo sorru.

Erimielisyyttä valehtelijan tunnusmerkeistä

Poliisin kuulusteluissa listatuista vinkeistä ei ole juuri hyötyä. Jokainen meistä käyttäytyy omituisesti normaaleihin tapoihinsa nähden, jos joutuu kuulusteluun tai muuhun paineiseen tilanteeseen.

Äiti on luonnollisesti äärimmäisen yllättynyt äitienpäivän aamuna saadessaan kahvin sänkyyn. Huolimatta keittiöstä jo tunnin kuuluneesta kolinasta.

Äiti on luonnollisesti äärimmäisen yllättynyt äitienpäivän aamuna saadessaan kahvin sänkyyn. Huolimatta keittiöstä jo tunnin kuuluneesta kolinasta.

Monista valehtelun tunnusmerkeiksi väitetyistä ilmiöistä on erimielisyyttä, eivätkä puolueettomat tutkimukset juuri vahvista usein toistettuja väitteitä. Silmänliiketutkimukset eivät ole todistaneet NLP:ssäkin käytettyjä päätelmiä katseen suuntien merkityksestä ja sama koskee katsekontaktia. Ei siis tiedetä, valehteleeko yläkuvan henkilö kertoessaan tarinaa, katsoi hän sitten yläoikealle, alavasemmalle tai suoraan kuulijan silmiin. Vertauskohdan voi antaa vain sama henkilö aiemmassa tilanteessa.

Ongelma on siinä, että luonnollinen tilanne jossa valehtelu syntyy, voi vaihdella käsittämättömän paljon. Valehtelun merkitys ja paine riippuvat tilanteen lisäksi puhujasta sekä kuulijasta ja heidän suhteestaan. Varmin tulkintakehys syntyy, kun tuntee hyvin valehtelijaksi epäilemänsä henkilön ja tämän normaalit viestintätavat. Niinpä esimerkiksi äidit yleensä tietävät, milloin lapsi valehtelee.

 Kiinnostavia tuttavuuksia valheentutkimuksen alueelta

Kalifornian yliopiston (UCLA) psykologian professori R. Edward Geiselman on tutkinut rikollisten käyttäytymistä kuulustelutilanteissa ja kirjoittanut muun muassa kirjan The Psychology of Murder.

Myös psykologian professori Richard Wiseman on tutkinut valehtelun nonverbaaleja merkkejä. Hän on tutkinut meedioiden väitteitä ja kirjoittanut muun muassa kirjan Deception and self-deception: Investigating Psychics

Mielenkiintoisia löydöksiä on tehnyt myös Carol Kinsey Goman, joka on kirjoittanut kirjan The Silent Language of Leaders

 

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© copyright 2013 Puhetyo.fi | Toteutus Soulcom

Osallistu arvontaan ja voita uutuuskirja!

Tilaa Puhetyö-verkkolehden ilmainen, joka toinen viikko ilmestyvä uutiskirje. Uutiskirjeen tilanneiden kesken arvotaan uutuuskirja Loista puhujana kuukausittain.

Sulje tämä ikkuna

Tilaa uutiskirje

Oletko jo uutiskirjeen tilaaja? Voit silti osallistua arvontaan jättämällä nimesi ja sähköpostiosoitteesi.

Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Voittajien nimet julkaistaan heidän luvallaan myös puhetyö.fi sivustolla.

Tietoja ei koskaan luovuteta kolmannelle osapuolelle