Verkkolehti kaikille puheesta kiinnostuneille

Sanaton viestintä houkuttelee ja ärsyttää

Suomalainen puhekulttuuri on nopeasti amerikkalaistumassa. Yhä enemmän on ryhdytty tarkkailemaan julkisuudessa esiintyvien asiantuntijoiden ja viihdyttäjien sanatonta viestintää. Nettikeskusteluissa lyövät välillä voimakkaat keskustelulaineet TV-esiintyjien sanattomasta viestinnästä; esimerkkinä Ylen Puoli seitsemän -ohjelman naisjuontajan vaihdoksen aiheuttama nettikeskustelu.

Asiantuntijat myös hakeutuvat rohkeammin yksityisvalmennukseen saadakseen ilmaisuunsa väriä ja vuorovaikutteisuutta. Suomalainen ei enää tyydy olemaan hajuton ja mauton ”viilipytty”, vaan on valmis kokeilemaan erilaisia keinoja lisätäkseen eleidensä ja ilmeidensä vaikuttavuutta.

Tilankäyttötapa ja rohkeus paljastuu mm. siitä, kuinka hyvin puhuja uskaltaa lähestyä yleisöään.

Tilankäyttötapa ja rohkeus paljastuu mm. siitä, kuinka hyvin puhuja uskaltaa lähestyä yleisöään.

Eleet ja ilmeet ovat kuitenkin vain pieni osa sanatonta viestintäämme. Ne ovat osa kinesiikkaa, jonka muita osia ovat katsekontakti, kehon asennot ja kehon liikkeet. Erittäin suuren osan muodostavat lisäksi proksemiikka (tilankäyttö), haptiikka (kosketusviestintä), parakieli (äänensävy, -korkeus ja korostus), kronemiikka (ajankäyttö kuten tempo) ja artefaktat (ulkoinen, hankittu osa olemusta).
Oleellista on muun muassa, kuinka lähelle yleisöänsä julkinen esiintyjä uskaltaa tulla. Lymyileekö hän auditoriossa pöydän ja valkokankaan välissä vai astuuko rohkeasti yleisön tasolle ja lähelle etummaisia kuulijoita? Tähän liittyy myös, mistä esiintyjä lukee tekstiänsä valkokankaaltako, kannettavansa ruudulta vaiko vain kädessä olevilta diatiivisteiltä.

Paljon meistä kertoo myös se, kuinka uskallamme koskettaa toista ihmistä: kättelemmekö vai halaammeko vai vaihdammeko peräti poskisuudelmia. Poskisuudelmia monet suomalaiset pitävät vieraana hömpötyksenä, mutta on useita naisia, jotka eivät pidä läheisestä vartalokontaktista eli halaamisesta, vaan vaihtavat mieluummin poskisuudelmia. Todellisuudessa poskisuudelmissa ei kosketeta toista lainkaan, vaan muiskautetaan ainoastaan ilmaa posket lähekkäin toisiaan.

Mumiseva, epäselvästi puhuva asiantuntija ei myy asiaansa eikä yritystänsä, vaan antaa epävarman, jopa epäpätevän, kuvan itsestänsä. Myös sovitusta tapaamisesta myöhästyvä henkilö, joka ei osaa pyytää vilpittömästi anteeksi ja ota syytä itselleen, vaan syyttää liikennevälineitä tms., antaa epäluotettavan kuvan omasta ja yrityksensä toimitusvarmuudesta.

Positiivisina piirteinä sanattomassa viestinnässä pidetään avointa hymyä, suoraa katsekontaktia, kulmakarvojen kohottamista silmät avoimina, lievää kumartumista eteenpäin, kämmenet avoimina tarjoamista sekä pään kallistamista sivulle.

 

Marsa Bäck
Kirjoittaja on Suomen Puheopiston toimitusjohtaja

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© copyright 2013 Puhetyo.fi | Toteutus Soulcom

Osallistu arvontaan ja voita uutuuskirja!

Tilaa Puhetyö-verkkolehden ilmainen, joka toinen viikko ilmestyvä uutiskirje. Uutiskirjeen tilanneiden kesken arvotaan uutuuskirja Loista puhujana kuukausittain.

Sulje tämä ikkuna

Tilaa uutiskirje

Oletko jo uutiskirjeen tilaaja? Voit silti osallistua arvontaan jättämällä nimesi ja sähköpostiosoitteesi.

Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Voittajien nimet julkaistaan heidän luvallaan myös puhetyö.fi sivustolla.

Tietoja ei koskaan luovuteta kolmannelle osapuolelle