Verkkolehti kaikille puheesta kiinnostuneille

Voisiko tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe (vieläkin) parantua?

Suomalaisiin vuodenvaihteen rituaaleihin kuuluu tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe. Kyseessä on kansallinen instituutio ja siitä harvinainen hetki, että sadattuhannet ihmiset kokoontuvat kuuntelemaan yhtä puhetta.

Presidentti_NiinistöTilanne on erityinen myös presidentille. Hänellä on mahdollisuus puhutella kansakuntaa suoraan ja käyttää aika rikkumattomasti oman viestinsä esittämiseen.

Valitettavasti monesti on tullut sellainen olo, että hyvä mahdollisuus on jätetty käyttämättä. Sen verran mitäänsanomattomia, puisevia ja virkamiesmäisen kankeita ovat presidenttien puheet olleet. Tämän vuoden puhe oli huomattava poikkeus. Se oli oikeasti hyvä puhe.

Olen kirjoittanut presidentti Sauli Niinistön viime uudenvuodenpuheesta – hänen kolmannestaan – blogissani ja sen lisäksi kommentoin asiaa Ilta-Sanomille ja vähän myöhemmin Radio Helsingin Tasavalta-ohjelmassa.

Presidentin puheesta löytyy tallenne Yle Areenasta. Puheen tekstiin voi tutustua Tasavallan presidentin kotisivuilla.

Puheen vahvuudet ovat tiivistetysti seuraavat:

1) Dramaattinen aloitus

Sen jälkeen, kun presidentti oli sanonut, että mennyt vuosi on jättänyt meille muistoja, joita ”edes aika ei välttämättä kultaa”, uskon, että monet höristivät korviaan ja kuuntelivat tarkkaavaisesti. Sen verran dramaatinen oli puheen aloitus.
Lisäksi hän heti puheen alussa toi hienosti esille sen, mitä kolmea asiaa hän aikoo käsitellä.

2) Selkeä rakenne

Puheessa oli kolmen pääasian pohjalle muodostunut rakenne. Sitä oli erittäin helppo seurata.

3) Omintakeiset kielikuvat

Niinistö uskaltaa käyttää kieltä, joka on hänelle ominaista. Esimerkiksi tällaisia kielikuvia puheessa esiintyi:
”meitä kylmäsi kun luimme ilmastonmuutoksesta aiheutuvan lämpenemisen tuntuvan erityisesti juuri täältä Suomessa”
”jos valta onkin joskus kasvanut kiväärin piipusta, niin enää sieltä kasvaa vain kaaos”
Tällaiset omaperäiset sanonnat jäävät kuulijoiden mieliin. Lisäksi ne kertovat puhujan itsevarmuudesta; hän ei kaihda sanoa asioita tavalla, johon hän on itse tottunut.

4) Suoraa ja konkreettista puhetta

Niinistön aiempia puheita vaivasi mielestäni ympäripyöreä asioiden käsittely ja paikoin epäselvä kapulakielisyys. Tämä puhe oli toista maata.
Presidentti lausui harvinaisen selvästi, mikä on Suomen kanta Venäjän aggressioihin. Konkreettista puhetta oli myös Niinistön antama suora kehotus miettiä, mistä eduista kukin voisi luopua.
Tämäntyylinen kielenkäyttö ei jätä kuulijoita kylmäksi vaan saa aikaan sen, että puheesta keskustellaan.
Radio Helsingin Tasavalta-ohjelmassa minulta kysyttiin, kuinka presidentin uudenvuodenpuheista saisi vielä parempia. Emmin kysymyksen äärellä. Minusta tämänvuotinen puhe oli niin hyvä, etten uskalla toivoakaan parempaa. Yritän nyt kuitenkin vastata – myöhästyneenä – esitettyyn kysymykseen.
Ennen kaikkea toivon, että presidentti Niinistö säilyttää nyt löytyneen tasonsa: pitää kiinni puheensa vahvuuksista, eikä sorru aiempien vuosien heikkouksiin (mm. epäselvä rakenne, virkamiesmäinen ja kankea kieli). Mutta voi hän vielä parantaakin, ainakin vähän:

1) Puhe voisi olla ripauksen omakohtaisempi.

Tässä ei tule liioitella. Presidentti ei ole ”juorulehtijulkkis” enkä, usko että kansa haluaa presidentin olevan sellainen. Sen tähden hänen osanaan ei ole avautua henkilökohtaisen elämän asioista. Ihmiset toivovat presidentiltä (edelleen) instituution mukanaan tuomaa arvokkuutta.
Omaperäiset kielikuvat osoittavat kuitenkin, ettei presidentin tarvitse jäykistellä vaan hän voi hyvin tuoda myös omaa persoonaansa esille.
En pistäisi pahakseni, jos puhe olisi joiltakin osin ripausta omakohtaisempi. Presidentti voisi käyttää kerran tai pari ”minä”-sanaa. Tämä lisäisi puheen kiinnostavuutta.

2) Retoristen kuvioiden rohkeampaa käyttöä

Jo nyt presidentti käyttää erilaisia kielikuvia. Hän voi tehdä niin vieläkin monipuolisemmin: vertailuja, metaforia, kolmen sarjoja, samanalkuisuutta- ja loppuisuutta, samalla alkukirjaimella aloittamista, kontrasteja, kiasmeja.
Retoriset kuviot eivät toisaalta ole itsetarkoituksellisia, vaan niiden tehtävänä on palvella kuulijaa ja edistää viestin välittymistä. Retoristen kuvioiden avulla puheesta tulee kuitenkin parhaimmillaan mieleenpainuvampi.

3) Sävyjä puheen esittämiseen

Nyt presidentti ei puheen aikana hymyile kertaakaan, vaan naama on koko ajan peruslukemissa. Näin ei tarvitsisi välttämättä olla. Puhe on luonteeltaan vakavahko, mutta keveimmissä kohdissa hymy on mielestäni sallittu.
Voisiko presidentti kenties myös lisätä puheeseensa pieniä, merkityksellisiä taukoja? Tällä tavoin puhetta jaksottelemalla kokonaisuudesta saa dramaattisemman.
Äänensävyt ja -korkeus eivät Niinistöllä paljon muutu, mutta tässäkin olisi pienen irrottelun mahdollisuus.
Kaikki muutokset puheeseen pitää tietenkin tehdä sen ehdoilla, että ne sopivat puhujan omaan persoonaan. Jos presidentti ei näytä viihtyvän puhetta pitäessään, vaikutelma välittyy kyllä katsojille. Mutta jos sopiva muoto löytyy, ja presidentti itse pitää puhettaan hyvänä, uskon että tämäkin asennoituminen siirtyy ruudun välityksellä.

Antti_Mustakallio

t

t

t

Antti Mustakallio
Kirjoittaja on puhetaidon kouluttaja.
Hänen bloginsa on Sanahaltuun.fi

 

1 kommentti artikkeliin “Voisiko tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe (vieläkin) parantua?”

  1. Valtter kirjoitti:

    Eikö tämä presidentin uudenvuodenpuhe ole jo aiheena ”puhkianalysoitu” 😛

    Alexander Stubb ja Jyrki Katainen ovat jo pitkään tuntuneet superteennäisiltä kolmine pointteineen ja bränditoimiston kielikuvien kanssa. Tästä olisi kiva saada kunnon analyysi. Samoin vihreän liiton kireä retoriikka olisi kiva saada suurennuslasin alle. Olikohan muita poliittisia inhokkeja listallani vielä?;)

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© copyright 2013 Puhetyo.fi | Toteutus Soulcom

Osallistu arvontaan ja voita uutuuskirja!

Tilaa Puhetyö-verkkolehden ilmainen, joka toinen viikko ilmestyvä uutiskirje. Uutiskirjeen tilanneiden kesken arvotaan uutuuskirja Loista puhujana kuukausittain.

Sulje tämä ikkuna

Tilaa uutiskirje

Oletko jo uutiskirjeen tilaaja? Voit silti osallistua arvontaan jättämällä nimesi ja sähköpostiosoitteesi.

Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Voittajien nimet julkaistaan heidän luvallaan myös puhetyö.fi sivustolla.

Tietoja ei koskaan luovuteta kolmannelle osapuolelle