Verkkolehti kaikille puheesta kiinnostuneille

Pidä huolta verkostosi reunoistakin

Sosiaalinen osallistuminen edistää monin tavoin yksilön terveyttä, osoittaa Helsingin yliopistossa äskettäin tarkastettu väitöstutkimus.

Yksinäisyys korostaa kaikkia vaivoja. Sosiaalinen pääoma ja yhteydet muihin painavat ne taka-alalle.

Yksinäisyys korostaa kaikkia vaivoja. Sosiaalinen pääoma ja yhteydet muihin painavat ne taka-alalle.

THM Tarja Nieminen tutki väitöstyössään sosiaalisen pääoman yhteyttä terveyskäyttäytymiseen ja terveyteen Suomessa. Sosiaalinen pääoma on kyllä usein aiemminkin liitetty terveyteen ja hyvinvointiin, mutta tutkimustulokset eivät ole aina olleet johdonmukaisia.

– Sekä terveys että sosiaalinen pääoma ovat monimutkaisia käsitteitä, Nieminen toteaa. Omassa tutkimuksessaan hän määrittelee sosiaalisen pääoman sosiaalisten verkostojen kautta syntyväksi resurssiksi, joka voi tuottaa hyötyä.

Väitöstutkimuksessa sosiaalista pääomaa tarkastellaan yksilönäkökulmasta ja sitä mitataan kolmen eri ulottuvuuden avulla: sosiaalinen tuki, sosiaaliset verkostot ja osallistuminen sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Nieminen tarkastelee näiden ulottuvuuksien yhteyttä elintapoihin, koettuun terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja kuolleisuuteen.

Nuoret, koulutetut ja parisuhteessa olevat voivat parhaiten

Tutkimus perustuu vuosina 2000−2001 toteutetun Terveys 2000 -tutkimuksen aineistoon. Suomen 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustavasta 8 028 henkilön otoksesta 89 prosenttia osallistui haastatteluun ja 80 prosenttia laajaan terveystarkastukseen. Tutkimus sisälsi monipuolisen valikoiman kysymyksiä terveydentilasta, elintavoista, työ- ja toimintakyvystä sekä terveyspalveluiden käytöstä. Tutkimuksessa oli myös laaja valikoima sosiaalisen pääoman mittaamisessa käytettyjä kysymyksiä.

Parisuhde on yksi seikoista, jotka tukevat sosiaalista pääomaa ja selviytymistä.

Parisuhde on yksi seikoista, jotka tukevat sosiaalista pääomaa ja selviytymistä.

Tulokset osoittivat, että sosiaalinen pääoma kasautui muun hyvinvoinnin tavoin: sosiaalista pääomaa oli eniten nuorilla, hyvin koulutetuilla ja naimisissa olevilla. Kuitenkin kaikki väestöryhmät näyttivät hyötyvän sosiaalisesta pääomasta eli runsas sosiaalinen pääoma oli yhteydessä hyvään terveyteen.

– Sosiaalinen osallistuminen oli voimakkaasti yhteydessä kaikkiin hyvän terveyden osatekijöihin ja elintapoihin. Sen yhteys kuolleisuuteen oli selvä erityisesti miehillä, Nieminen kertoo.

Kroonisista sairauksista huolimatta ne, joilla oli paljon sosiaalista pääomaa, kokivat terveytensä paremmaksi verrattuna niihin, joilla sosiaalista pääomaa oli vähän.

Sosiaalisen osallistumisen keinoja lisäämällä tukea ongelmaryhmille

– Terveyserot eri väestöryhmien välillä ovat edelleen suuria. Terveyttä olisi mahdollista edistää ja terveyseroja vähentää kehittämällä keinoja sosiaalisen osallistumisen lisäämiseen erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa sosiaalista pääomaa on vähän − ja joilla usein on myös paljon terveysongelmia, Nieminen arvioi.

Varma tieto sosiaalisen kanssakäymisen suuresta merkityksestä on yksi hyvä lisäsyy pitää yhteyksiä yllä ikääntyneisiin ja heikkokuntoisiin sukulaisin ja tuttaviin.

Tarja Nieminen väitteli Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Healthier together? Social capital, health behaviour and health”.

 

 

 

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© copyright 2013 Puhetyo.fi | Toteutus Soulcom

Osallistu arvontaan ja voita uutuuskirja!

Tilaa Puhetyö-verkkolehden ilmainen, joka toinen viikko ilmestyvä uutiskirje. Uutiskirjeen tilanneiden kesken arvotaan uutuuskirja Loista puhujana kuukausittain.

Sulje tämä ikkuna

Tilaa uutiskirje

Oletko jo uutiskirjeen tilaaja? Voit silti osallistua arvontaan jättämällä nimesi ja sähköpostiosoitteesi.

Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Voittajien nimet julkaistaan heidän luvallaan myös puhetyö.fi sivustolla.

Tietoja ei koskaan luovuteta kolmannelle osapuolelle