Puhetyö http://puhetyo.fi Verkkolehti kaikille puheesta kiinnostuneille Mon, 30 Nov 2015 08:52:11 +0000 fi hourly 1 https://wordpress.org/?v=4.6.1 47677198 Äidin puheella on valtava merkitys lapsen sosiaalisille taidoille http://puhetyo.fi/2015/11/28/aidin-puheella-valtava-merkitys-lapsen-sosiaalisille-taidoille/ http://puhetyo.fi/2015/11/28/aidin-puheella-valtava-merkitys-lapsen-sosiaalisille-taidoille/#respond Sat, 28 Nov 2015 10:58:01 +0000 http://puhetyo.fi/?p=2382 Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Äiti, joka kommentoi lapsensa ajatuksia ja tunteita vuorovaikutuksessa, auttaa lasta kehittymään sosiaalisesti taitavammaksi. Yorkin yliopiston psykologit löysivät uutta todistetta sille, miten paljon vanhempien tietynlainen kielenkäyttö näiden puhuessa lapsilleen voi auttaa lasta ymmärtämään muiden ajatuksia kasvaessaan. Tohtori Elizabeth Kirk seurasi 40:n äiti-lapsi-parin keskinäistä jutustelua leikin aikana, kun lapset olivat 10, 12, 16 ja 20 kuukauden ikäisiä. […]

The post Äidin puheella on valtava merkitys lapsen sosiaalisille taidoille appeared first on Puhetyö.

]]>
Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

On tärkeää, miten äiti juttelee pikkulapsensa kanssa.

Äiti, joka kommentoi lapsensa ajatuksia ja tunteita vuorovaikutuksessa, auttaa lasta kehittymään sosiaalisesti taitavammaksi.

Yorkin yliopiston psykologit löysivät uutta todistetta sille, miten paljon vanhempien tietynlainen kielenkäyttö näiden puhuessa lapsilleen voi auttaa lasta ymmärtämään muiden ajatuksia kasvaessaan.

Tohtori Elizabeth Kirk seurasi 40:n äiti-lapsi-parin keskinäistä jutustelua leikin aikana, kun lapset olivat 10, 12, 16 ja 20 kuukauden ikäisiä. Hän tallensi vanhempien puhetta 10 minuutin ajan näiden leikkiessä lapsensa kanssa. Jokainen äidin lapselle tekemä, lapsen käytöstä tai ajatteluprosessia koskeva kommentti merkittiin ylös (esimerkiksi, jos lapsella oli hankaluuksia saada leikkiauton ovi auki, voitiin merkitä ”turhautunut”).

Tutkituista äiti-lapsipareista 15 tutkittiin lasten kasvettua 5–6-vuotiaiksi. Lasten sosiaalis-kognitiivisia kykyjä arvioitiin käyttämällä outojen tarinoiden menetelmää. Taso, jolla lapsi kykeni suhtautumaan muihin ja ymmärtämään toisen ajatuksia, merkittiin ylös. Outojen tarinoiden menetelmässä lapselle luetaan lyhyt tarina, joka kuvastaa jotakin 12 sosiaalisesta skenaariosta, kuten esimerkiksi vastakkaisia tunteita, valheita, vakoisia valheita, suostuttelua, teeskentelyä, vitsailua, väärinkäsittämistä, kielikuvia tai ulkonäkö vs. todellisuus -sarkasmia. Sitten lapselle esitetään seurantakysymyksiä sekä testataan siitä, ymmärsikö hän tarinaan kätkeytyvän ajatuksen. Tulokset osoittivat vahvaa positiivista korrelaatiota aiempien ajatteluun ja tunteisiin liitettyjen kommenttien ja lapsen tarinasta saaman pistemäärän välillä.

Lasten kyky ymmärtää toisten ihmisten tunteita 5-vuotiaina siis riippui pitkälti siitä, kuinka paljon heidän äitinsä kiinnittivät puheessaan huomiota heidän tunnekokemuksiinsa vauvoina.

– Nämä löydökset osoittavat miten äidin kyky tunnistaa varhain lapsensa ajatuksia ja tunteita auttaa lasta kehittämään ymmärrystä ja empatiaa muiden ajattelua kohtaan, sanoo tohtori Kirk, joka opettaa psykologiaa Yorkin yliopiston psykologina laitoksella.

 

The post Äidin puheella on valtava merkitys lapsen sosiaalisille taidoille appeared first on Puhetyö.

]]>
http://puhetyo.fi/2015/11/28/aidin-puheella-valtava-merkitys-lapsen-sosiaalisille-taidoille/feed/ 0 2382
Suomen kieli sanoi ”tervetuloa” http://puhetyo.fi/2015/11/28/suomen-kieli-sanoi-tervetuloa/ http://puhetyo.fi/2015/11/28/suomen-kieli-sanoi-tervetuloa/#respond Sat, 28 Nov 2015 08:56:24 +0000 http://puhetyo.fi/?p=2379 Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja suomen kielen opettaminen heille nähdään tärkeänä, mutta samalla on kauhisteltu sitä, miten vähän asiaan on resurssseja. Nyt tarjolle on kuitenkin tuotu jotakin hyvin epäsuomalaista: mahdollisuus oppia ja opettaa kieltä ilman muodollista opettajuutta ja pätevyyttä. Helsingin yliopiston opettajaopiskelijat ovat kehittäneet koulutusohjelman, jonka avulla turvapaikanhakijoille opetetaan suomen kieltä. Asialle on rakennettu sivusto, jossa opettamismetodia, […]

The post Suomen kieli sanoi ”tervetuloa” appeared first on Puhetyö.

]]>
Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Vapaaehtoinen kielenopettaja löytää metodin ja materiaaleja Suomi sanoo -sivustolta.

Vapaaehtoinen kielenopettaja löytää metodin ja materiaaleja Suomi sanoo -sivustolta.

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja suomen kielen opettaminen heille nähdään tärkeänä, mutta samalla on kauhisteltu sitä, miten vähän asiaan on resurssseja. Nyt tarjolle on kuitenkin tuotu jotakin hyvin epäsuomalaista: mahdollisuus oppia ja opettaa kieltä ilman muodollista opettajuutta ja pätevyyttä.

Helsingin yliopiston opettajaopiskelijat ovat kehittäneet koulutusohjelman, jonka avulla turvapaikanhakijoille opetetaan suomen kieltä.
Asialle on rakennettu sivusto, jossa opettamismetodia, puhuvaa sanakirjaa ja materiaaleja esitellään tekstein ja videoin. Mikä tärkeintä, sivuston avulla tähdätään elävän puhekielen oppimiseen. Mitä hyötyä onkaan kirjakielen tai hyvän yleiskielen taitamisesta, jos kaikkialla kuulee pelkästään puhekieltä, joka vielä värittyy murtein ja slangi-ilmaisuin? Kieli on välttämätön työkalu selviytymiseen ja sopeutumiseen. Kun rauta on taottu edes jonkinlaiseen kuntoon, sitä ehtii kyllä kiillotella myöhemminkin.

Estradivapaa metodi

Sivustolla käytettävä Toisto-metodi perustuu yhteisölliseen kielenoppimismalliin (Community Language Learning). Sen perusperiaatteina ovat turvallinen ilmapiiri, rauhallinen eteneminen, opettajan apu ja puhumiskeskeisyys. Malli sopii sirpaleiseen ja hektiseen kontekstiin, kriisitilanteessa eläville ja keskittymisvaikeuksista kärsiville. Jokainen tuokio lähtee nollasta, poissaolot eivät haittaa, kirjoitustaitoa ei edellytetä. Kielioppisääntöjen opettelun sijaan menetelmä perustuu puhutun mallin toistamiseen. Jokaisella tunnilla opitaan yksi vuorovaikutustilanne ja siihen kuuluva rakenne. Koko paketin kerännyt opiskelija oppii tarkkaan harkitun valikon suomen kielen perusrakenteita ja sanastoa.
Toisto-metodin erityisyys on, että tuokioita voi kuka tahansa suomea osaava ohjata. Materiaalipaketti koostuu kymmenestä erilaisesta suullisesta kielenoppimistuokiosta näytevideoineen ja ohjemateriaaleineen. Toisto-metodi on räätälöity erityisesti turvapaikanhakijoiden suomen kielenopetusta varten.

Toisto-metodiin ja materiaaleihin voi tutustua täällä

The post Suomen kieli sanoi ”tervetuloa” appeared first on Puhetyö.

]]>
http://puhetyo.fi/2015/11/28/suomen-kieli-sanoi-tervetuloa/feed/ 0 2379
Onnistu kuvissa http://puhetyo.fi/2015/10/22/onnistu-kuvissa/ http://puhetyo.fi/2015/10/22/onnistu-kuvissa/#respond Thu, 22 Oct 2015 14:13:44 +0000 http://puhetyo.fi/?p=2371 Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Some täyttyy selfieistä ja älypuhelin tarjoaa mitä mielikuvituksellisimpia kuvasuodattimia, joilla kuvastaan saa kuin-vanhan, kuin-avantgardistisen tai kuin-onnistuneen. Harvempi puhelinkamera kuitenkaan ohjaa hyvään poseeraamiseen. ”Poseeraaminen” kuulostaa monesta teeskentelyltä.  Epäonnistuneen näköinen ilme tai muu vika kuvassa ei kuitenkaan ole yhtään sen aidompaa. Selfieitä voi napsia, kunnes tulee se omasta mielestä upea, jonka kehtaa laittaa nettiin, mutta toisten ottaessa […]

The post Onnistu kuvissa appeared first on Puhetyö.

]]>
Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

ilmenaiset

Kummassa kuvassa tyttö on mielestäsi mukavamman näköinen? Pystyt vaikuttamaan omiin kuviisi yhtä paljon.

Some täyttyy selfieistä ja älypuhelin tarjoaa mitä mielikuvituksellisimpia kuvasuodattimia, joilla kuvastaan saa kuin-vanhan, kuin-avantgardistisen tai kuin-onnistuneen. Harvempi puhelinkamera kuitenkaan ohjaa hyvään poseeraamiseen.

”Poseeraaminen” kuulostaa monesta teeskentelyltä.  Epäonnistuneen näköinen ilme tai muu vika kuvassa ei kuitenkaan ole yhtään sen aidompaa. Selfieitä voi napsia, kunnes tulee se omasta mielestä upea, jonka kehtaa laittaa nettiin, mutta toisten ottaessa kuvia et itse olekaan onnistumisen kriteeri.

Kun kuvaajana on joku muu – kuten oikea valokuvaaja – kannattaa satsata kokonaisuuteen; siihen miten oma olemus asettuu ympäristöönsä ja näyttää hyvältä. Valokuvaaja kantaa kyllä huolen siitä, ettei kuvaa häiritsemään jää turhia varjoja tai hassuja taustoja.

Näinä hassujen selfieiden aikoina on vaihtelua otattaa valokuvaajalla itsestään huoliteltuja kuvia sosiaalisen median sovelluksiin, yrityksen sivuille tai vaikka muistoksi aikakaudesta tai ystäväjoukosta kehyksiin. Niiden ei suinkaan tarvitse olla pönötyskuvia, vaan hauskuus ja käytettävyys kannattaa pitää niissäkin tavoitteena. Valokuvaajilta löytyy nykyisessä kilpailutilanteessa todella ennakkoluulottomia ideoita.

Energia tai sen puute näkyy kuvassa

Monen silmäluomet jäävät kuvassa puolitankoon ja suu puoliksi auki, jolloin ilme näyttää hölmöltä tai humalaiselta. Jos silmäsi tapaavat usein ehtiä kuvassa kiinni, kokeile pitää niitä kiinni jonkin aikaa, ja räväyttää auki juuri ennen kameran sulkimen rapsahdusta.

Katse on muutakin, kuin pupillien suuntaaminen kameran linssiin; kerää energiasi niin, että vireytyminen ja into näkyy kasvoiltasi. Kasvolihakset ovat normaalitilassa veltot, kun olet itseksesi ajatuksissasi. Kun innostut, energia näkyy silmistäsi, joiden ympärys nousee hieman ”sirrilleen” samalla kun poskilihakset kohottavat suupieliä, vaikka et ihan hymyilisikään.
Älä kuuntele niitä, jotka kehottavat sanomaan ”silli” tai ”cheese” kuvattaessa. Niillä saadaan suupielet ehkä hymyasentoon, mutta hymy ei ylety silmiin, eikä muu ilme ei osukaan yhteen, ja lopputulos on outo. Ajattele mieluummin jotakin sinulle tärkeää, hyvää ja hauskaa asiaa. Ajatus nostaa oikean ilmeen esiin silmiin asti. Joku onnistuu ajatellessaan ”rakastan!”, ”ihanaa!”, ”kaunista!” tai vastaavaa.
Huomaa, että peili valehtelee, koska sille näytät aina parhaan puolesi, ja katseen, jota muut eivät näe.  Mitään ilmettä ei suinkaan kannata opetella, vaan muistaa se tunne, kun olet täynnä intoa. Kun ”vedät yllesi” saman tunteen kuvassa, energisoidut ja onnistut. Erityisen tärkeää itsensä energisoiminen on ikääntyvälle.

Ryhdistäydy rötköttämästä!

Kun ”rötkötät” velttona huonossa asennossa (kuin yläkuvan vasen tyttö), näytät synkältä ja ehkä kilokaupalla lihavammalta kuin oikeasti olet. Kun muistat hyvän, näyttävän ryhdin edes kuvauksen ajan, olet paljon tyytyväisempi tulokseen: Vie olkapäät taakse ja alaspäin. Jos voit katsoa kameraan leuka hieman yläviistoon, mahdollinen ”helttakin” häipyy näkyvistä. Se häipyy myös silloin, kun asetut kyljittäin kameraan päin, ja käännät sille vain kasvosi ja katseesi (vrt. yläkuvan oikeanpuoleinen tyttö).

Valitse asu, joka onnistuu kuvissa

Kaunis uusi asusi ei välttämättä ole se oikea kuvaustilanteeseen, etenkin, jos se on mustavalkoinen ja kukonaskelkuvioinen.

Kokomustan, kokovalkoisen tai mustavalkoisen valaiseminen on haastavaa, ja kun ne onnistutaan valaisemaan oikein, voi kuvattavan ihonväri puolestaan kärsiä. Pienikuvioinen – ruudullinen, pilkullinen, raidallinen – aiheuttaa helposti moiré-ilmiötä, eli kuvio vilisee silmissä (etenkin videokuvassa). Tärkeintä on tietenkin, että asu istuu hyvin ylläsi.

Asun väriä tärkeämpi on värin sävy: Sävyn on syytä poiketa riittävästi ihonväristä. Esimerkiksi vaalea roosa tai nude-sävy näyttää pahalta talvenvalkealla taikinan värisellä iholla.

ladies night

Ladies night voi olla hyvä aloittaa valokuvaajan kautta. Kuva: FreeDigitalPhotos.net.

Kun kaveriporukka tälläytyy parhaimpiinsa ja lähtee yhdessä ulos, voi olla hyvä tilaisuus yhteisen laadukkaan kuvan ottamiseen muistoksi: Kaikki ovat parhaimmillaan ja juhlatuulikin nousussa.

Kuvausvalo syö meikkiä

Kuvauksessa käytettävä voimakas valo syö meikkiä ja saa kuvattavan näyttämään todellista kalpeammalta. Kannattaa siis korostaa kasvojenpiirteitä vähän tavallista rohkeammin, vaikka ei tavallisesti meikkaamisesta välittäisikään.

Kasvojen väriä voi hieman tummentaa ja tasoittaa värillisellä meikkivoiteella ja syventää tummemmalla aurinkopuuterilla, jota levitetään kasvojen laidoille. Poskipuna tuo kasvoihin lisää elävyyttä. Kiiltoa kannattaa poistaa kevyellä, voiteen värisellä tai hieman vaaleammalla puuterilla. Tämä koskee myös miehiä (jokainen poliitikko puuteroidaan ennnen TV-kuvausta!).

Silmät erottuvat parhaiten rajauksin ja mustaa ripsiväriä käyttämällä. Silmälaseja käyttävän kannattaa korostaa silmiä vielä enemmän. Myös kulmakarvat kannattaa huolitella normaalia voimakkaammin valokuvaan.

Huulipuna tekee huulista säännöllisemmän näköiset. Selkeästi erottuva huulipuna ryhdistää kuvattavaa sekä väri- että mustavalkokuvissa.

Anna kuvaajan ohjata ja säteile

Kun olet kuvattavana, anna kuvaajan ohjata itseäsi, sillä hänellä on siihen asiantuntemus ja kokemus.  Sinulla on silloin tilaisuus leikkiä filmitähteä. Unohda ujoutesi, nauti siitä, säteile ja hulluttele kuvaajan kanssa, niin tulos kiittää tekijöitään. Epäonnistuneet otokset ammutaan bittiavaruuteen, eikä kukaan koska tule näkemään niitä.

Kuvat näyttävät upeilta, eikä niistä jälkeenpäin mitenkään näy, kuinka kuvaaja ohjasi sinua eri asentoihin ja ilmeisiin. Katsojat vain ihmettelevät, miten hienosti kuvasi ovat onnistuneet.

 

The post Onnistu kuvissa appeared first on Puhetyö.

]]>
http://puhetyo.fi/2015/10/22/onnistu-kuvissa/feed/ 0 2371
Tinnitukseen ehkä löytynyt lääke http://puhetyo.fi/2015/10/22/tinnitukseen-ehka-loytynyt-laake/ http://puhetyo.fi/2015/10/22/tinnitukseen-ehka-loytynyt-laake/#respond Thu, 22 Oct 2015 12:55:28 +0000 http://puhetyo.fi/?p=2356 Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Tinnitus on stressaava, krooninen vaiva, joka tuntuu viheltävinä, napsahtavina tai muina haamuääninä. Se aiheutuu tyypillisesti altistumisesta kovalle melulle ja vaivaa usein esimerkiksi muusikoita. Amerikkalaisista arvioidaan 5–15 prosentin kärsivän tinnituksesta. – Merkittävä osa ihmisistä altistuu koville äänille ilman, että tinnitusta kehittyy. Syytä ei tunnettu, ja siksi ryhdyimme tarkastelemaan sitä tässä tutkimuksessa, sanoo auditiivisen fysiologian tohtori Thanos […]

The post Tinnitukseen ehkä löytynyt lääke appeared first on Puhetyö.

]]>
Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

tinnnitusTinnitus on stressaava, krooninen vaiva, joka tuntuu viheltävinä, napsahtavina tai muina haamuääninä. Se aiheutuu tyypillisesti altistumisesta kovalle melulle ja vaivaa usein esimerkiksi muusikoita. Amerikkalaisista arvioidaan 5–15 prosentin kärsivän tinnituksesta.

– Merkittävä osa ihmisistä altistuu koville äänille ilman, että tinnitusta kehittyy. Syytä ei tunnettu, ja siksi ryhdyimme tarkastelemaan sitä tässä tutkimuksessa, sanoo auditiivisen fysiologian tohtori Thanos Tzounopoulos Pittsburgin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Nyt molekyylitason mekanismit tinnituksen takana ovat hieman auenneet eläinmallissa, ja on todennäköistä, että vaivaan löydetään lääke.

Hiirimallin mukaan tinnitus liittyy korvan simpukan ydinsolujen yliaktiivisuuteen.  Solut tuottavat impulsseja silloinkin, kun ääniärsykettä ei ole. Hyperaktiivisuus johtuu siitä, että pienet KCNQ-kanavat, joita pitkin kaliumionit poistuvat solusta, vähenevät. Tähän löydökseen perustuen KCNQ-kanavien aktivaattorit saattavat tuoda ratkaisun tinnitukseen.

Lähde: Science Daily

Aiheesta aiemmin Puhetyössä:

Kuulo voi kärsiä vapaallakin

Soiko korvissasi?

The post Tinnitukseen ehkä löytynyt lääke appeared first on Puhetyö.

]]>
http://puhetyo.fi/2015/10/22/tinnitukseen-ehka-loytynyt-laake/feed/ 0 2356
Osallista rohkeasti http://puhetyo.fi/2015/06/17/osallista-rohkeasti/ http://puhetyo.fi/2015/06/17/osallista-rohkeasti/#respond Wed, 17 Jun 2015 18:00:49 +0000 http://puhetyo.fi/?p=2327 Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Kuulemansa unohtaa, ja sen mitä itse tekee, muistaa. Siksi haluan keskittyä koulutuksissani käytäntöön ja kuulijoiden osallistamiseen, riippumatta siitä onko aiheena ihmissuhdetaidot, fysiikka vai yrittäjyys. Tästä kirjoituksesta löydät runsaasti vinkkejä yleisön pitämiseksi hereillä esityksissäsi. Uskalla olla tosi hyvä, ja unohda varman tasainen tylsyys. Virheitä tulee aina, ja niistä pääsee kyllä eteenpäin. Aloita pamauksella Esitä heti alkuun […]

The post Osallista rohkeasti appeared first on Puhetyö.

]]>
Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Kouluttajana kannattaa osallistaa kuulijansa.

Kouluttajana kannattaa osallistaa kuulijansa.

Kuulemansa unohtaa, ja sen mitä itse tekee, muistaa. Siksi haluan keskittyä koulutuksissani käytäntöön ja kuulijoiden osallistamiseen, riippumatta siitä onko aiheena ihmissuhdetaidot, fysiikka vai yrittäjyys. Tästä kirjoituksesta löydät runsaasti vinkkejä yleisön pitämiseksi hereillä esityksissäsi. Uskalla olla tosi hyvä, ja unohda varman tasainen tylsyys. Virheitä tulee aina, ja niistä pääsee kyllä eteenpäin.

Aloita pamauksella

Esitä heti alkuun provosoiva väite tai kysy yleisöltä kysymys. Anna vaikka kolme vastausvaihtoehtoa tai kysy jotakin määrää. Tällaisiin kysymyksiin yleisön on helppo lähteä mukaan huutelemaan. He tietävät heti, että nyt on jotain erikoisen hienoa tulossa. Innostuksesi tarttuu.

Käytä henkilökohtaisia asioita

Kerro harrastuksesi esittelyssäsi. Sano kohteliaisuus tilaisuudesta tai yleisön erikoisalasta, niin olet heti hyvä tyyppi. Väännä esimerkkejä paksusta rautalangasta, hyvin konkreettisesti vaikka Pekan ja Tiinan näkökulmasta eri tilanteista kertoen. Kuulijat näkevät sinut inhimillisenä läheisenä ihmisenä, ja pääsevät itse omien kokemuksiensa kautta tilanteisiin mukaan.

Laita yleisö liikkumaan

Piristä kuulijoita ohjaamalla hengitysharjoitus. Pyydä niitä kaikkia viittaamaan, joille kertomasi tilanne tai esittelemäsi kirja on tuttu. Näytä viittaamisessa itse esimerkkiä, niin useampi uskaltaa aktivoitua. Kierrätä jotakin fyysistä esinettä, kuten esimerkkituotetta tai kirjaa, luokassa. Aktivoi ihmiset kokeilemaan. Pidemmillä luennoilla kannattaa pitää 10 min jaloittelutauko, jonka aikana kaikki poistuvat tilasta kävelemään ja tuulettamaan aivoja.

Keskustele, ja unohda monologin paasaus

Kohdista puheenvuorosi “sinulle”, ei määrittelemättömälle joukolle tai “teille.” Kysy välissä yleisön mielipidettä käsiteltävästä aiheesta, vastausta odottaen tai retorisesti. Jaa ihmiset 4 hengen ryhmiin ja alusta 5 minuutin ryhmäkeskustelut. Kerro selvästi Twitter-nimesi, facebook-fanisivusi ja sähköpostiosoitteesi. Suomalaisilta ei koskaan tule liikaa yhteydenottoja.

Lopuksi heitä yleisölle kutsu toimintaan jatko-ohjeiden muodossa. Tekeminen ei lopu esityksen loppuun, vaan jatkuu entistä kovemmalla sykkeellä. Ihminen kasvaa epämukavuusalueellaan, niin sinä kouluttajana kuin osallistujatkin. Go!

Karla Nieminen

 

 

 

Kirjoittaja Karla Nieminen on
ihmissuhdetaitokouluttaja Jäänmurtajat Oy:ssä.

 

The post Osallista rohkeasti appeared first on Puhetyö.

]]>
http://puhetyo.fi/2015/06/17/osallista-rohkeasti/feed/ 0 2327
Kolmas Hard Talk festival syksyllä Porissa http://puhetyo.fi/2015/06/17/kolmas-hard-talk-festival-syksylla-porissa/ http://puhetyo.fi/2015/06/17/kolmas-hard-talk-festival-syksylla-porissa/#respond Wed, 17 Jun 2015 17:49:18 +0000 http://puhetyo.fi/?p=2345 Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Syyskuussa Suomen parempaa suuntaa haetaan Porissa, kun jo kolmas Hard Talk Festival käynnistää ajattelun ilotulituksen Kulttuuritehdas Kehräämön lavalla. Ennätyspitkän taantuman jälkeen seuraavan Suomen ratkaisut, systeemit ja tekijät ovat jo löytyneet. Nyt on aika käynnistää koneet, terästää katse ja kääriä hihat. Hard Talk festival Porin Puuvilla 9.-10. syyskuuta 2015 Puhujina: Ilkka Halava – Nousevien tähtien maa Jyrki […]

The post Kolmas Hard Talk festival syksyllä Porissa appeared first on Puhetyö.

]]>
Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Ankaran ajattelun ilotulitus käynnistyy Kulttuuritehdas Kehräämön lavalla Porissa 9.9.

Ankaran ajattelun ilotulitus käynnistyy Kulttuuritehdas Kehräämön lavalla Porissa 9.9.

Syyskuussa Suomen parempaa suuntaa haetaan Porissa, kun jo kolmas Hard Talk Festival käynnistää ajattelun ilotulituksen Kulttuuritehdas Kehräämön lavalla. Ennätyspitkän taantuman jälkeen seuraavan Suomen ratkaisut, systeemit ja tekijät ovat jo löytyneet. Nyt on aika käynnistää koneet, terästää katse ja kääriä hihat.

Hard Talk festival Porin Puuvilla 9.-10. syyskuuta 2015

Puhujina:

Ilkka Halava – Nousevien tähtien maa
Jyrki Ali-Yrkkö – Globalisaatiohyödyt ja arvon muodostuminen
Anssi Tuulenmäki – Licence to act differently – Miten kokeiluista syntyy uutta bisnestä?
Minna Koskelo – Satsaammeko asiakaskokemukseen – ihan oikeasti, käsi sydämellä?
Timo Harakka – Pöyhitäänpä hetki talouden tuntemattomia suuntia
Melina Niemi – Kultajuhlien taustaa: Menestykseen siivittävä mind set
Tuomas Syrjänen – Rakennusaineena luottamus
Teemu Huuhtanen – Rohkeasti valokeilaan
Ville Tolvanen – Menestyminen verkossa – helppoa ja halpaa?

The post Kolmas Hard Talk festival syksyllä Porissa appeared first on Puhetyö.

]]>
http://puhetyo.fi/2015/06/17/kolmas-hard-talk-festival-syksylla-porissa/feed/ 0 2345
Näin kasvatat karismaa http://puhetyo.fi/2015/06/17/karisman-kasikirja/ http://puhetyo.fi/2015/06/17/karisman-kasikirja/#respond Wed, 17 Jun 2015 17:21:56 +0000 http://puhetyo.fi/?p=2339 Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Kouluttaja Katleena Kortesuo kirjoitti Karisman käsikirjan. Aihe on niin seksikäs, että karismanjanoiset lukevat siitä nopeasti kaiken irtoavan. Tämä kirja on kuitenkin onnistunut poikkeus aitoudessaan ja rehellisyydessään: Karismaan ei tarjota kymmentä kätevää ja helppoa askelta, vaan tunnustetaan, että se on itsetuntemuksensa kasvattamista ja tuon tuntemuksen käyttämistä hyväkseen. Oikotietä ei ole, mutta asioita voi kyllä kehittää: Karismaa […]

The post Näin kasvatat karismaa appeared first on Puhetyö.

]]>
Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

karisman-kasikirjaKouluttaja Katleena Kortesuo kirjoitti Karisman käsikirjan. Aihe on niin seksikäs, että karismanjanoiset lukevat siitä nopeasti kaiken irtoavan. Tämä kirja on kuitenkin onnistunut poikkeus aitoudessaan ja rehellisyydessään: Karismaan ei tarjota kymmentä kätevää ja helppoa askelta, vaan tunnustetaan, että se on itsetuntemuksensa kasvattamista ja tuon tuntemuksen käyttämistä hyväkseen. Oikotietä ei ole, mutta asioita voi kyllä kehittää: Karismaa voi treenata paremmaksi ja vahvemmaksi.

Kortesuon mukaan karisma syntyy kuudesta elementistä:

  • itsetuntemuksesta
  • intensiivisestä läsnäolosta
  • vuorovaikutuksesta
  • persoonallisuudesta ja omintakeisuudesta
  • itseluottamuksesta
  • ilmaisutaidosta.

Kun näitä elementtejään hankaloittavat asiat pystyy eliminoimaan, pääsee oma karisma kehittymään.

Kortesuon mukaan karisma kykenee korjaamaan vinoon menneen ensivaikutelmankin esimerkiksi kouluttajan kömmähdettyä. Jos alkuyskähtelyn jälkeen saa karismakoneensa käyntiin, yleisö tempautuu mukaan ja muistaa pääasiassa vain onnistumisen.

Kortesuo esittelee kirjansa alussa viime aikoina karismasta kirjoitetut näkemykset. Hänen kirjassaan ehkä kiinnostavinta on se, että hän ei kokeneena, ja jo karismaa kasvattaneena kouluttajana vahvista sitä mystifioitua kuvaa, mikä karismasta yleensä luodaan. Hyvin monet erilaiset esiintymisiin liittyvät tekijät vaikuttavat henkilön karismaan ja kaikkinainen opin ja kokemuksen kerääminen kasvattaa sitä.

Kirjan monet käytännön esimerkit ja kertomukset tekevät siitä helposti ja nopeasti luettavan.

Miksi sitten kiinnostua karsimansa kehittämisestä? Kortesuo perustelee näin: Kun löydät karismasi, löydät paljon muutakin: kiinnostuneita yhteistyökumppaneita, innokkaita asiakkaita ja potentiaalisia työnantajia. Karisma on nimittäin tietynlaista magnetismia, joka vetää ihmisiä puoleensa. Sen jälkeen kenttä on taidoillesi avoin. Karisma tekee ensivaikutelman, mutta lopulliset kaupat teet osaamisellasi.

 

Katleena Kortesuo
Karisman käsikirja
Kauppakamari 2015

The post Näin kasvatat karismaa appeared first on Puhetyö.

]]>
http://puhetyo.fi/2015/06/17/karisman-kasikirja/feed/ 0 2339
Kesällä nostetaan maljoja! http://puhetyo.fi/2015/06/16/kesalla-nostetaan-maljoja/ http://puhetyo.fi/2015/06/16/kesalla-nostetaan-maljoja/#respond Tue, 16 Jun 2015 06:53:52 +0000 http://puhetyo.fi/?p=2308 Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Jo Sibelius ja Leino sen tiesivät: maljat ilman maljapuheita ovat silkkaa juopottelua! Maljapuheet tekevät juhlasta tai arkisemmastakin yhdessäolosta viihtyisämpää. Maljapuheen tarkoitus on aina kohottaa tilanteen tunnelmaa. Se voi tarkoittaa monenlaisia eri tarkoitukseen pidettyjä puheita; onnitteluja, kiitoksia, kannustuksia, tervetulotoivotuksia. Yhteistä niille on kuitenkin, että ne päättyvät yhteisen maljan nostoon. Tervetuloa illalliselle! Isäntä pitää yleensä tervetulopuheen illallisen […]

The post Kesällä nostetaan maljoja! appeared first on Puhetyö.

]]>
Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

maljapuhekansi

Jo Sibelius ja Leino sen tiesivät: maljat ilman maljapuheita ovat silkkaa juopottelua!
Maljapuheet tekevät juhlasta tai arkisemmastakin yhdessäolosta viihtyisämpää.

Maljapuheen tarkoitus on aina kohottaa tilanteen tunnelmaa. Se voi tarkoittaa monenlaisia eri tarkoitukseen pidettyjä puheita; onnitteluja, kiitoksia, kannustuksia, tervetulotoivotuksia. Yhteistä niille on kuitenkin, että ne päättyvät yhteisen maljan nostoon.

Tervetuloa illalliselle!

Isäntä pitää yleensä tervetulopuheen illallisen aluksi. Siinä hän nostaa lopuksi maljan aperitiivilla, ellei ruokaviiniä ole vielä kaadettu. Tervetulopuhe voi olla hauska, mutta sen pitäisi olla lyhyt.

lasiKiitos isännille!

Kiitosmaljan paikka tulee illallisen päästessä siihen vaiheeseen, että jälkiruokalautaset on katettu ja jälkiruokajuoma kaadettu. Silloin on aika kiittää tilaisuuden järjestäjää; isäntää tai emäntää mukavalla maljapuheella.

Vähän muodollisemmassa tilanteessa kiittäjän rooli osuu kunniavieraalle. Entä jos varsinaisia kunniavieraita ei ole, tai kukaan ei tiedä olevansa sellainen? Tapana on, että emännän oikealle puolelle plaseerattu vieras kiittää. Jos ei ole emäntää – eikä edes plaseerausta, osuu seuraavaksi rooliin porukan fiksuin ja huomaavaisin.

Vähän muodollisempi maljapuhe

Maljapuheen pitäjä nousee seisomaan kunnolla, mieluiten tuolinsa taakse – ja jos on mies, napittaa takkinsa. Hän kilistää lasiinsa lusikalla tms. ja odottaa, kunnes saa yleisönsä huomion.

Hän aloittaa kohdettaan katsoen puhuttelulla mukavan puheensa, joka on lyhyt, ja joka pidetään ilman luntteja. Sen verran muistaa kyllä, ja jos muistaminen tuntuu hankalalta, puhe on liian pitkä. Jo minuutissa, kahdessa, ehtii sanomaan paljon, ja viisi minuuttia alkaa olla liikaa. Pitää pystyä puhumaan hitaasti ja tauotkin kuuluvat puheeseen. Hitaus antaa arvokuutta ja uskottavuutta.

Mitä spontaanimmalta ja rennommalta puhe vaikuttaa, sitä paremmin se on harjoiteltu. Vaikka maljapuheen pitää olla spontaanin oloinen, se on hyvä harjoitella. Eihän kukaan halua, että kohde vaivaantuu tai yleisö kokee myötähäpeää?!

Puheessa on aina napakka aloitus, sitten käsiteltävä asia, ja loistava lopetus. Vaikka siinä olisi vain kolme lausetta, siinä on nämä osat.

Jos puhuja ei ole kerta kaikkiaan yleisössä läpeensä tunnettu persoona, hän valaisee jollakin tapaa rooliaan: ”Toimittuani Martin rinnalla pitkään apulaisjohtajana, uskon tietäväni, mitä tänään juhlittava, uskomaton tulos hänelle itselleen merkitsee.”

Kaikille maljapuheille on yhteistä, että ne ovat myönteisiä, lämpimiä ja lyhyitä. Väkinäinen vitsin vääntäminen ei kannata, jos ei ole huumori-ihmisiä, mutta luonteva huumori on paikallaan.

Kun olet lopettamassa, lopeta kiitokseen, katso kohdetta kohottaen malja hänen suuntaansa. Juotuasi katso vielä kohdetta, voit nyökätä, ja istuudu.

Hassuja tapoja

  • Maljapuheeseen  ei kuulu aplodeja, mutta joskus väki aplodeeraa spontaanisti hyvälle puheelle, eikä se haittaa.
  • Joskus näkee jonkun innostuvan lisäämään huutelemalla jotakin puhujan maljannostoon, mutta se on sopimatonta. Toisen maljapuhetta ei pidä keskeyttää eikä jatkaa.
  • Toinen paha moka on, että malja kohotetaan puhujan kanssa, mutta se lasketaan juomatta. Maljasta kuuluu juoda aina kun se on nostettu. Jos ei halua juoda, sen voi nostaa huulilleen ja olla juovinaan.
  • Lasien kilistely on monille suomalaisille mieluisa tapa, mutta se on meluisaa, kestää kauan ja joku huomaamatta ohitettu loukkaantuu. Lasin kohottaminen silmien tasolle riittää hyvin.

 

Tässä esitetyn, melko muodollisen kiitospuheen kaavan ei kannata antaa jähmettää itseään. Kaikkein tärkeintä puhuessa on kuitenkin viestiä koko olemuksellaankin aito lämpö, vilpittömyys ja hymy. Olet onnistunut täysin, kun kohteella on hyvä mieli.

The post Kesällä nostetaan maljoja! appeared first on Puhetyö.

]]>
http://puhetyo.fi/2015/06/16/kesalla-nostetaan-maljoja/feed/ 0 2308
Jari Sinkkonen Vuoden puhujaksi 2014 http://puhetyo.fi/2015/06/16/jari-sinkkonen-vuoden-puhujaksi-2014/ http://puhetyo.fi/2015/06/16/jari-sinkkonen-vuoden-puhujaksi-2014/#respond Tue, 16 Jun 2015 06:33:03 +0000 http://puhetyo.fi/?p=2315 Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, tohtori Jari Sinkkonen valittiin Logonomit ry:n Vuoden puhujaksi 2014. Valinta tehdään perinteisesti päättyneelle vuodelle. Sinkkonen on jo vuosikymmenien ajan puhunut lasten puolesta ja hänen lähestymistapansa on lämmin ja aidosti lasten elämää myötäelävä. Sinkkonen varoo kuitenkin puheissaan syyllistämästä lasten vanhempia. – Diagnoosit salpaavat ajattelua. Ei sen lapsen nimi ole Petteri Asperger. Hän on aivan […]

The post Jari Sinkkonen Vuoden puhujaksi 2014 appeared first on Puhetyö.

]]>
Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Jari Sinkkonen on Vuoden puhuja 2014. Kuva: Kimmo Janas.

Jari Sinkkonen on Vuoden puhuja 2014. Kuva: Kimmo Janas.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, tohtori Jari Sinkkonen valittiin Logonomit ry:n Vuoden puhujaksi 2014. Valinta tehdään perinteisesti päättyneelle vuodelle.

Sinkkonen on jo vuosikymmenien ajan puhunut lasten puolesta ja hänen lähestymistapansa on lämmin ja aidosti lasten elämää myötäelävä. Sinkkonen varoo kuitenkin puheissaan syyllistämästä lasten vanhempia.

– Diagnoosit salpaavat ajattelua. Ei sen lapsen nimi ole Petteri Asperger. Hän on aivan omanlaisensa persoona, jollaista ei ole koskaan aiemmin ollut. Kannattaa tutustua lapseen omana itsenään, on sanonut vuoden puhuja 2014.

Sinkkosen puheenvuorot ovat elämänmakuisia, mutta niistä huokuu vahva tutkimuksellinen ja kokemuksellinen pohja. Puhetaidon opettajat arvostavat erityisesti sitä, että Sinkkonen korostaa aidon vuorovaikutuksen tärkeyttä kasvamisen tukijana:

– Hyvän itsetunnon juuret ovat rakastetussa ruumiissa. Vauvaa otetaan syliin, hellitään, katsotaan kauniisti. Katseella on suuri merkitys, yleensäkin kaikilla muilla asioilla kuin sanoilla; kosketuksella, eleillä. Äänensävy tavoittaa persoonan syvimpiä kerroksia. Musiikki, lapselle laulaminen, menee sanojen tuolle puolen.

– Riittävän hyvä vuorovaikutus on sensitiivistä lapselta tuleville viesteille. Se tukee lasta löytämään sopivan arjen rytmin ja tasoittaa normaalielämään kuuluvia stressihuippuja. Vuorovaikutus heijastaa lapseen päin myönteisiä tunnelmia ja virittäytyy lapsen tarpeisiin. Itsetunnon kulmakivi on se, että lapsi on juuri sellaisenaan vanhemmille äärettömän tärkeä ja rakas.

Valinnalla korostetaan puhekulttuurin merkitystä

Jari Sinkkonen on 39. logonomien valitsema Vuoden puhuja. Ensimmäinen vuoden puhuja oli Tasavallan presidentti Urho Kekkonen, joka palkittiin Vuoden 1971 puhujana Flooran päivänä 1972. Vuoden puhujan valinnalla logonomit vaalivat suomalaista puhekulttuuria. Vuoden puhuja -perinne sai alkunsa vuonna 1972. Logonomit halusivat korostaa silloin vaikenemista arvostavalle suomalaiselle yhteiskunnalle puhekulttuurin merkitystä.

Vuoden puhujien ammattijakaumaa johtavat poliitikot, yliopiston opettajat, toimittajat ja kirkon vaikuttajat. Muita yhteiskuntaan puheella vaikuttaneita ovat olleet ammattiyhdistyksen puheenjohtaja, rauhanliikkeen johtava vaikuttaja, taiteilija, nuorten parissa valistustyötä tekevä henkilö ja antiikkiasiantuntija. Hyvin puhuvia suomalaisia logonomit ovat löytäneet monilta eri elämänalueilta.

Jokaisella Vuoden puhujalla on ollut painavaa sanottavaa. Monen kohdalla on huomiota kiinnitetty myös puheen persoonallisuuteen ja vuorovaikutteisuuteen. Puhujan aitous, hyvä kuuntelutaito, rohkeus ja lämpö on myös huomioitu valintaperusteissa.

The post Jari Sinkkonen Vuoden puhujaksi 2014 appeared first on Puhetyö.

]]>
http://puhetyo.fi/2015/06/16/jari-sinkkonen-vuoden-puhujaksi-2014/feed/ 0 2315
Auta puhevammaista -keräys alkoi http://puhetyo.fi/2015/06/15/auta-puhevammaista-kerays-alkoi/ http://puhetyo.fi/2015/06/15/auta-puhevammaista-kerays-alkoi/#respond Mon, 15 Jun 2015 13:50:25 +0000 http://puhetyo.fi/?p=2322 Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

Aivoliiton kampanjalla kerätään varoja puhevammaisten kuntoutukseen ja tukeen. Keräys toteutetaan pankkiautomaateilla kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Miten selviän arjesta puhevammaisena? Mitä kommunikaatiokeinoja voin käyttää, jos olen menettänyt puhe- ja kirjoitustaitoni? Kuinka tuen puhevammaista läheistäni ja helpotan keskustelua hänen kanssaan? Miten lapseni selviää arjessa perheen, koulun ja kavereiden kanssa, kun hänellä on kielellinen erityisvaikeus? Nämä kysymykset ja […]

The post Auta puhevammaista -keräys alkoi appeared first on Puhetyö.

]]>
Verkkolehti puheesta kiinnostuneille | Puhetyo.fi
Powered by Koski Solutions

puhetyttoAivoliiton kampanjalla kerätään varoja puhevammaisten kuntoutukseen ja tukeen. Keräys toteutetaan pankkiautomaateilla kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun.

Miten selviän arjesta puhevammaisena? Mitä kommunikaatiokeinoja voin käyttää, jos olen menettänyt puhe- ja kirjoitustaitoni? Kuinka tuen puhevammaista läheistäni ja helpotan keskustelua hänen kanssaan? Miten lapseni selviää arjessa perheen, koulun ja kavereiden kanssa, kun hänellä on kielellinen erityisvaikeus? Nämä kysymykset ja huolenaiheet ovat arkipäivää sadoilla tuhansilla puhevammaisilla ja heidän lähipiirillään.

Aivoverenkiertohäiriön seurauksena tullut afasia on tällä hetkellä lähes 20 000 suomalaisella. Afasiassa henkilöllä on vaikeuksia kielen ja puheen käytössä, esimerkiksi puhumisessa, puheen ymmärtämisessä sekä kirjoittamisessa ja lukemisessa. Afasia eristää ihmisen sosiaalisesta kanssakäymisestä ja hankaloittaa merkittävästi hänen normaaleja päivittäisiä asioimisiaan.

On tärkeää tukea lasta ajoissa

Kielellinen erityisvaikeus on jopa 7 %:lla ikäryhmästä eli heitä on alle 18-vuotiaissa noin 70 000. Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus vaikeuttaa monella tapaa perheiden arkea ja asettaa haasteita lapsen kasvulle, kehitykselle ja koko elämälle. Vaikeudet puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä vaikeuttavat sosiaalisia tilanteita, mutta saattavat paljastua vasta ajan myötä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ne asiat, joissa lapsi tarvitsee tukea. Puheen voi oppia. Oikea-aikaisella ohjauksella ja neuvonnalla saadaan paljon aikaan ja elämä voi saada aivan uudet mittasuhteet ja mahdollisuudet.

Tiedon ja tuen antaminen lapsille ja heidän perheilleen avaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia mahdollisimman itsenäisen oman elämän rakentamiseen. Perheiden tukeminen on tärkeää perhekriisien ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyä.

Aivoliitto on tukenut kohderyhmiensä arjessa selviytymistä tarjoamalla tietoa puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä sekä edistämällä näiden keinojen käyttöä. Tietoa on ollut tarjolla puhevammaisille itselleen, heidän läheisilleen, ammattilaisille ja kaikille, jotka ovat jollain tavalla tekemisissä puhevammaisten henkilöiden kanssa – eli jokaiselle meistä. Liitto on myös järjestänyt sopeutumisvalmennusta kielihäiriöisille lapsille ja heidän perheilleen sekä aivoverenkiertohäiriön saaneille omaisineen.

Aivoliitto on aivojen ja puheen asialla jo lähes 40 vuotta. Se on toiminut apuna ja tukena sairastumiskriisin keskellä ja antanut ohjausta elämään puhevammaisuuden kanssa.

RAY:n tuki Aivoliiton 20 vuotta toimineelle Kommunikaatiokeskukselle päättyi vuoden 2014 lopussa. Tämän keräyksen tuotto käytetään siihen tukeen, neuvontaan ja niihin palveluihin, joita Kommunikaatiokeskus aiemmin toteutti RAY:n rahoituksella.

Voimme auttaa lasta puhumaan ja helpottaa arjen sujumista henkilöllä, jolla on afasia. Auta puhetta, autat ihmistä. Auta puhevammaista -keräys Ottopisteillä 16.6.-31.8.2015.

The post Auta puhevammaista -keräys alkoi appeared first on Puhetyö.

]]>
http://puhetyo.fi/2015/06/15/auta-puhevammaista-kerays-alkoi/feed/ 0 2322