R-vika tai ärrävika eli rotasismi on puhevika, joka liittyy r-äänteen tuottamiseen. Puhevika voi johtua tiukasta kielijäänteestä, joka estää kielen liikkumisen yläetuhampaan takana eli hammasvallilla. R-vian syy voi esimerkiksi olla se, ettei ihminen ole vielä täysin hallitsemaan ääntöelimiään ja näin oppinut lausumaan äännettä.
Puhemotoriikka on monimutkaista, eikä ärrävian yleisyyden kartoittaminen ole yksinkertaista. Suhtautuminen r-vikaan vaihtelee myös puhutun kielen mukaan. R-vika ei ole pelkästään lasten ongelma, siitä voi kärsiä ihan yhtä lailla myös aikuiset. Onneksi puhetyö ja puheterapia on apuna R-vikaan, ja siitä on nykyään mahdollista päästä eroon vaikka 50-vuotiaana!
Miten yleisiä puheviat ovat?
R- ja S-vikaa esiintyy voi viidesosalla 5-vuotiaista lapsista. R- ja S-äänteiden osaaminen ei ole kriittistä alle 6-vuotiaille, ja lapsen oma motivaatio on myös tärkeää äänteen varhaiselle oppimiselle.
Lapsen motivaatio on tärkein onnistumisen tae äänteen oppimisille, sillä uuden äänteen oppiminen on myös taito siinä missä instrumentin soittaminenkin. Lapsi voi ottaa myös ottaa poikkeavan äänteen itse puheeksi viimeistään esiopetuksen aikoihin, ja lapsen kanssa kannattaakin keskustella ärrä- tai ässäviasta avoimesti. Samalla voi harjoitella esimerkiksi retoorisia taitoja asiakkaan niin halutessa.
Puheterapia on parasta aloittaa jo pienenä
Puheterapia on yleinen hoitomuoto ja voi auttaa pääsemään eroon ärräviasta. Joissakin tapauksissa puhevikaa voidaan hoitaa leikkauksella. Puheterapian tavoitteena kielellisessä erityisvaikeudessa on ennen kaikkea auttaa lasta saavuttamaan mahdollisimman hyvä iänmukainen kielellinen ja kommunikatiivinen toimintakyky.
Puheterapian lähtökohtana on aina yhdessä vanhempien kanssa suunniteltu yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Myös lapsen vanhemmat ovat aktiivisessa roolissa lapsen puheterapiassa, jotta sisältö siirtyy lapsen arkeen.
Puheterapia on terapiamuoto, jonka tavoitteena on edistää lapsen tai aikuisen toiminta- ja kommunikaatiotaitoja. Puheterapiassa pyritään parantamaan asiakkaan muistia ja puhe-elinten toimintaan, saamaan kuullun, nähdyn ja liiketunnon jäsennys kohdilleen, vahvistamaan vuorovaikutustaitoja, keskittymiskykyä, kuulohavaintojen vastaanottoa ja puhemotoriikan oppimista. Terapia laajentaa myös sanavarastoa. Puheterapian menetelmät valitaan ja suunnitellaan asiakkaan, lapsen tai aikuisen, taitojen ja tavoitteiden mukaisesti.
Lapsille suunnattu puheterapia perustuu lapsen, vanhempien ja puheterapeutin yhteistyöhön. Luottamus on tärkeää puheterapiassa, sillä lapset oppivat puhumaan monesti leikin kautta. Lapsille suunnatussa puheterapiassa harjoitellaan leikin ja pelien kautta erilaisia kielellisiä taitoja, kuten r-äänteen lausumista. Myönteinen asenne helpottaa ja motivoi asiakasta.
Terapia voi koostua muun muassa puheen ymmärtämisestä, sanavaraston ja käsitteistön hallinnasta, lauserakenteiden ja kieliopillisten taitojen hallinasta, kuullun erottelusta sekä puhetta tukevan kommunikaatiokeinon käytöstä.
Terapiassa keskeistä on vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen huomioiminen sekä lapsen kehittymisen tukeminen.
Ärrävikaa voi esiintyä luonnollisesti myös aikuisilla. Äännevirhe on voinut jäädä aikuisella kuntouttamatta eri syistä, kuten matalasta motivaatiosta, puheterapian resurssipulasta tai jossain tapauksissä äännevirhettä ei olla koettu häiritseväksi.
Aikuisten puhevikaan liittyy myös paljon virheellistäkin tietoa, kun väite, ettei puheviat ole aikuisiällä enää korjattavissa. Äännevirheet voidaan kuitenkin korjata ja kuntouttaa ikää katsomatta, vaikka virheellinen ääntämismalli olisi ollut jo vuosikymmeniä käytössä. Aikuisen puheterapian onnistumista puoltavat suuresti korkea motivaatio ja harjoitusten korkea toistomäärä.
Aikuisten puheterapiassa tavoitteena on parantaa asiakkaan toiminta- ja kommunikaatiokykyä jokapäiväisessä arkielämässä. Terapia sisältää muun muassa kielellis-kognitiivisten toimintojen, puhemotoristen toimintojen, syömis- ja nielemistoimintojen sekä äänen käytön arviointia, kuntoutusta ja ohjausta.